perjantai 10. huhtikuuta 2015

Tehokas vaalikonemarkkinointi

(kuvan on ottanut adamr at freedigitalphotos.net) 

Vaalikoneiden merkitys äänestäjien päätöksenteossa 


Vaalikoneiden tulokset vaikuttavat äänestäjien päätöksentekoon merkittävästi. Eurovaalien 2014 äänestäjistä 60% oli sitä mieltä, että vaalikoneiden tulokset vaikuttivat heidän puoluevalintaansa ja 53% sanoi niiden vaikuttaneen ehdokasvalintaan. Enimmäkseen vaikutus oli lievä, puoluevalinnassa lähinnä kantaa vahvistava ja ehdokasvalinnassa vaalikoneilla oli joko vahvistava rooli tai harkintalistan muodostamisen rooli. Oli tosin sellaisiakin äänestäjiä, joilla vaalikoneet ”vaikuttivat paljon” puoluevalintaan (19%) ja ehdokasvalintaan (19%). 

Vaalikoneet päätöksentekometodina 



Äänestäjät käyttävät vaalikoneita paljon. Äänestäjistä 73% sanoo käyttäneensä vaalikonetta päätöksenteon apuna jossain vaaleissa ja Eurovaaleissa äänestäneistä 41% käytti vaalikonetta. Varsinaisena päätöksentekosysteeminä vaalikonetta käytti 20% äänestäjistä. Myös ei-äänestäjistä 20% sanoi, että äänestäisi vaalikoneen tuloksen perusteella, jos äänestäisi eurovaaleissa. Muita tapoja oli huolellinen harkinta-systeemi ja monenlaiset päätöksentekoa helpottavat heuristiikat. Puhtaasti intuitiivisesti sanoo äänestävänsä 7% ja 6% sanoo tyytyvänsä ensimmäiseen riittävän hyvään ehdokkaaseen. Alla oleva kuvio kokoaa yhteen äänestäjien käyttämiä päätöksentekosysteemeitä eurovaaleissa 2014. Äänestäjien päätöksentekosysteemeistä tarkempia tutkimustuloksia 16.4 julkaistavassa postauksessa. 



Kuinka monessa vaalikoneessa ehdokkaan kannattaa olla mukana


Koska vaalikoneet vaikuttavat äänestäjien päätöksiin merkittävästi, mitä useammassa vaalikoneessa on mukana, sitä paremmiksi valituksi tulemisen mahdollisuudetkin tulevat. Tein vuonna 2008 analyysin[i] Keravalaisten kunnallisvaaliehdokkaiden osallistumisesta vaalikoneisiin. Analyysi oli  pienimuotoinen, eikä siinä ole otettu lainkaan kantaa siihen miten ehdokkaat tai äänestäjät olivat vastanneet vaalikoneisiin. Ehdokkaiden kohdalla oltiin vain kiinnostuneita siitä olivatko he vastanneet vaalikoneisiin ja kuinka moneen. Tulosten mukaan valtuustoon pääsyyn vaikutti selvästi se oliko ehdokas osallistunut vaalikoneisiin ja kuinka moneen vaalikoneeseen hän oli osallistunut. Mitä useampaan koneeseen vastaa sen paremmat mahdollisuudet päästä läpi. 

Uusista valtuutetuista jokainen oli vastannut vaalikoneisiin. Näyttää siltä, että uuden henkilön on hyvin vaikeaa päästä valtuustoon, jollei käytä vaalikonetta. Uudelleen valituista kaksi henkilöä  (6%) ei ollut vaalikoneita käyttänyt. Käytettyjen vaalikoneiden lukumäärä on selkeästi linjassa valtuustoon pääsyn kanssa. Valtuustoon päässeistä yli puolet oli vastannut vähintään neljään koneeseen. Tutkimuksessa oli mukana kaikki löydetyt alueelliset vaalikoneet, eli Keski-Uusimaan, Helsingin Sanomien, Ylen, MTV3:n ja Irc Gallerian. Sillä mihin vaalikoneeseen oli vastannut ei näyttänyt olevan suurta merkitystä. 


Vaalikoneilla taktikointi 


Olisi kiva ajatella, että vaalikoneiden laatijat pyrkivät laatimaan mahdollisimman puolueettomat kysymykset ja ehdokkaat vastaavat vaalikoneisiin puhtaasti omatuntonsa mukaan. Jolloin vaalikoneen antama tulos vastaa äänestäjän arvoja mahdollisimman tarkasti. Valitettavasti asia ei ole ihan näin idealistinen. Sekä vaalikoneiden laatijat että ehdokkaat saattavat taktikoida kysymysten laadinnassa ja vastauksissaan. Kysymysten laatiminen on aina subjektiivista, vähintään niissä valitaan teemat, joista keskustellaan ja joiden perusteella kone antaa ehdotuksensa. Osa vaalikoneiden kysymyksistä vaikuttaa tahallaan johdattelevilta ja osa johdattelee tahattomasti. Osa kysymyksistä on varmaan vahingossa on moniselitteisiä ”Omistusasumisesta saatavaa hyötyä verrattuna vuokra-asumiseen tulee verottaa” (MTV3). Joihinkin kysymyksiin oletetaan äänestäjällä olevan hyvät taustatiedot, jotkut kysymykset ovat naiveja. Osa kysymyksistä on täysin irrelevantteja, esimerkiksi ”Ovatko kissat koiria fiksumpia eläimiä” (Ilta-Sanomat). Vähän sääliksi käy ehdokkaita, jotka näihin kysymyksiin vastailevat. Ottaen huomioon vaalikoneiden suuren merkityksen äänestäjien päätöksenteossa on sääli, että osa kysymysten laatijoista tuntuu huonoilla ja johdattelevilla kysymyksillään pilkkaavan ehdokkaita, äänestäjien älykkyyttä ja demokratiaa.

Ehdokkaiden ei ole ihan yksinkertaista vastata vaalikoneiden kysymyksiin. He luultavasti pohtivat kysymyksiä monelta eri kannalta: omat arvot, puolueen arvot ja äänestäjien arvot. Helsingin yliopiston tekemän kyselyn (2007)[1] mukaan kansanedustajaehdokkaat vastaavat harvoin suoraan vaalikoneiden kysymyksiin. He etsivät tietoja puolueohjelmasta ja muista lähteitä. Kolmasosa ehdokkaista myönsi vastanneensa kysymyksiin kohdentaen vastauksensa jollekin tietylle äänestäjäryhmälle. Taktikoiminen vaalikoneissa ei ole ihan helppoa, edes sellaiselle ”Olen ihan mitä halutaan”- ehdokkaalle, koska äänestäjien tahtotila ei välttämättä ole selvillä. Vaikka vastaisikin pelkästään omien arvojen mukaan, ei silti ole aina ihan yksiselitteistä onko ”täysin” vai ”melkein” samaa mieltä väittämän kanssa. Jotkut kysymykset yksinkertaistavat asioita liikaa ja niihin on lähes mahdotonta vastata. Ehdokkaille vaalikoneisiin vastaaminen on aina riski, mutta suurempi riski tuntuu olevan, ettei niihin vastaa. Pitäneekin tarkistaa kuinka moni ehdokas on viitsinyt vastata kaikkiin kahteenkymmeneen valtakunnalliseen koneeseen…

PS. Tämä blogikirjoitus on julkaistu myös Vaalimuusa-blogissani 2.4.2015



[1] Vähämaa, Miika (2008): ” Vaalikoneiden suuri merkitys on ehdokkaille vielä uusi asia”, Helsingin Sanomat, Vieraskynä-palsta 16.10.2008. 



[i] Willman-Iivarinen (2008): ”Pieni analyysi vaalikoneiden ja ehdokkaiden lukumäärän merkityksestä Keravan valtuustoon pääsyssä 2008”, lehdistötiedote, juttu Keski-Uusimaassa 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti