Uteliaisuutta herättävä mainonta
Uteliaisuus on
mainostajan kannalta erittäin tavoiteltavaa, koska se saa ihmiset tutustumaan
mainontaan ja perehtymään siihen pidemmän aikaa. Uteliaisuutta voidaan
mainonnan keinoin herätellä ihmisissä monin eri tavoin. Uteliaisuuden
herättäminen toimivasti ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Miration tietopankin
mukaan kutsu johonkin tapahtumaan voi lisätä pullia merkittävästi (indeksi 155)
tai jos tapahtuma koetaan kohderyhmälle kuulumattomaksi niche-tapahtumaksi
vähentää sitä (indeksi 0,82). Mainoksen otsikon tai suoramainoksen kuoren
tulisi herättää riittävästi uteliaisuutta, että se saa ihmiset tutustumaan
mainokseen. Uteliaisuutta ei kuitenkaan saa tyydyttää samantien, ettei ihminen
tee päätöstä pelkän otsikon tai kuoren perusteella. Ideana on, saada ihminen
tutustumaan mainokseen ja/tai tuotteeseen kunnolla ja pohtimaan asiaa. Hyvänä
esimerkkinä vaikeasta rajanvedosta uteliaisuuden herättämisen ja tyydyttämisen
välillä, on kirjojen tai elokuvien mainostaminen (Caples & Hahn (1997)[i]).
Niistä pitää kertoa sen verran, että herää kiinnostus lukea/katsoa, mutta ei
liikaa, ettei enää tarvitsekaan lukea/katsoa.
Yksikertainen tapa herättää uteliaisuutta on esittää jokin
kysymys, johon ihminen ei heti keksi vastausta. Tai uskomattomalta tuntuva
väite, mikä perustellaan myöhemmin tekstissä. Uteliaisuutta herättävät myös
sanaleikit ja arvoitukset. Toncar & Munch (2001)[ii]
tutkimuksen mukaan sanaleikkien käyttö vaikuttaa merkittävästi mainonnan
tehoon, muistamiseen ja suostuttelukykyyn. Tämä vaikutus on erityisen
silmiinpistävää, jos tuote ei ole kuluttajalle kovin tuttu tai ennestään kiinnostava. Sanaleikkien teho perustunee osin siihen,
että kuluttaja joutuu hetken miettimään ymmärtääkseen sanaleikit ja arvoitukset.
Hän siis kiinnittää huomiota mainokseen enemmän kuin yleensä ja oivaltaessaan
myös muistaa asian pidempään. Eikä siitäkään ole haittaa, että oivallukset tuottavat dopamiinia, mistä tulee hyvä olo. Alle on koottu eri
lähteistä 10 hyvää keinoa herätellä uteliaisuutta mainoksissa:
10 hyvää keinoa herättää uteliaisuutta mainonnassa
- ”Ilmainen”, ”Ilmainen lahja”. Ilmaisuus yleensä kiinnostaa; ihmiset ovat kiinnostuneita siitä mitä he voivat saada täysin ilmaiseksi. Tai ehkä vielä enemmän siitä, mitä he menettävät, jos eivät toimi tarjouksen mukaan.
- ”Sinut on valittu”, ”Vain jäsenille”, ”Kutsu”. Kohdennettu tai rajoitettu tarjous kiinnostaa ihmisiä, koska he haluavat tietää miksi tarjous on tullut juuri heille. He myös helposti ajattelevat, että kohdennettu tarjous sisältää jotain erityisetua, mitä ei ihan joka iikkaa saakkaan.
- ”Tarjous voimassa rajoitetun ajan”, ”Kiireellinen”. Jos tarjous on voimassa vain rajoitetun ajan, ihmiset haluavat ensinnäkin katsoa minkä ajan. Toiseksi he miettivät miksi aika on rajoitettu. Olennaista on tietää mihin mennessä pitää päättää, vasta sen jälkeen voi alkaa pohtimaan itse päätöstä. Kuoreen ei siksi varmaankaan kannata laittaa minkä ajan tarjous on voimassa, vaan pelkästään, että on rajoitettu aika.
- ”Tienaa”, ”Säästä”, ”Ale”, ”Voita”. Jos vihjataan, että tuotteen avulla voi tehdä rahaa, kiinnostus herää varmasti. Myös se kiinnostaa ihmisiä, jos sen avulla voi säästää. Säästäminen ei kuitenkaan ole läheskään niin kiinnostavaa kuin rahan tekeminen. Heti näiden jälkeen kiinnostavinta on voittaa jotain. Summasta tai tuotteen haluttavuudesta riippuen voittamisen mahdollisuuskin voi olla todella kiinnostavaa.
- ”Hyvitystarjous” kuulostaa kiinnostavalta. Mitähän minulle hyvitetään? Mitä olen kärsinyt? Onko tarjous poikkeuksellisen hyvä? Ihmiset ajattelevat, että on hyvä, että hyvittävät tekonsa, vaikka eivät olekaan huomanneet mitään kärsineensä.
- ”Tärkeä”. ”Tärkeää asiaa”. Tärkeys voi argumenttina myös ärsyttää, koska yleensä asia ei ole oikeasti tärkeä. Toki, jos ihminen uskoo sen olevan tärkeä, hän tutustuu myös tarjoukseen.
- ”Viimeinen mahdollisuus” on toki kiinnostavaa. Mitä oikein menetän –lopullisesti – jos en nyt osta?
- ”Uusi” on aina kiinnostava. Mitä uutta nyt on tarjolla? Samaan kategoriaan kuuluu ”Avajaiset”. Mikä uusi juttu nyt aukeaa? Onko siitä minulle hyötyä?
- ”Pyytämänne informaatio” tai muu viittaus johonkin aiempaan kanssakäymiseen. Mitähän minä olen oikein pyytänyt? Tämä voi myös ärsyttää, jos mitään aiempaa kanssakäymistä ei ole ollut. Kannattanee toki käyttää, jos on ollut.
- ”Yleisön pyynnöstä”, ”Televisiosta tuttu” herättävät uteliaisuutta. Mitä muut ovat tajunneet pyytää? Ovatko monet ihmiset tietoisia jostain, mikä minulta menee ohi ellen tutustu mainokseen?
Inspiraation lähteenä listaa kootessa on käytetty seuraavia
kirjoituksia: Bayan (2006)[iii], Haskel (2010)[iv],
Dietz (2013)[v]
[i] Caples, John- Revised by Fred Hahn (1997): ”Tested
advertising methods – fifth edition”, Prentice Hall, p. 141-143
[ii] Toncar, Mark & Munch,
James (2001): “Consumer Responses to Tropes in
Print Advertising” Journal of
Advertising, Vol. 30, No. 1 (Spring,
2001), pp. 55-65
[iii] Bayan, Richard (2006). ”Words that sell – revised an
expanded version”, McGraw-Hill.
[iv] Haskel, Debora (2010): ”Tips to get your envelope
opened”, IWCO Blog, March 2010, http://www.iwco.com/blog/
[v] Dietz, Mike (2013). ”Using direct mail designs to
improve response”, IWCO blog, april 16, 2013 http://www.iwco.com/blog/
Kommentit
Lähetä kommentti