Tehokas vaalitilaisuus

Nyt on taas aika, jolloin saa torilta ilmaisen kahvikupposen silloin tällöin ja pääsee jutustelemaan ystävällisten kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Vaalitilaisuudet ovat tärkeä osa ehdokkaiden kampanjointia. Kampanjoitiin on budjetista riippuen käytettävissä sekä näitä vaalitilaisuuksia, mahdollisia organisoituja väittelyitä, suoramainontaa, lehtimainontaa, televisiomainontaa, radiomainontaa, somemainontaa, nettimainontaa, ulkomainontaa ja sissimarkkinointia. Kuinka tehokkaita markkinointikeinoja nämä vaalitilaisuudet oikeastaan ovat? Ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, olisi hyvä tarkastella vaalitilaisuuksien tavoitteita.

Itsestään selvältä tuntuu, että vaalitilaisuuden avulla halutaan saada lisää äänestäjiä. Osa äänestäjistä saattaa myös olla epävarmoja, jolloin kyse on äänestäjän vakuuttamisesta ja epävarmuuden poistosta. Ihmiset äänestävät mielellään sellaisia ihmisiä, jotka tuntevat tai joita ovat tavanneet joskus. Tilaisuuden tavoitteena voi siis olla tunnettuuden lisääminen (tällainen ehdokas on olemassa), tuttuuden lisääminen, äänestäjän vakuuttaminen tai epävarmuuden poistaminen.  Tilaisuuksien lopullista tehoa eli tilaisuuden perusteella äänestyspäätöksensä tekevien äänestäjien määrää voi olla vaikeaa mitata. Tilaisuuksilla voi toki olla muitakin tavoitteita. Pienimmillä puolueille ei ehkä juurikaan ole toivoa läpipääsemisestä eduskuntaan ja heidän tavoitteensa vaaleissa onkin nostaa haluamiaan asioita yleiseen keskusteluun ja ihmisten tietoisuuteen. Kansanedustajaehdokas edustaa aina myös omaa puoluettaan, joten vaikka ääni ei tulisikaan ehdokkaalle itselleen se saattaa tulla omalle puolueelle.

Alla olevassa kuviossa kuvataan vaalitilaisuuden tavoitteet

Näiden tavoitteiden avulla voidaan arvioida vaalitilaisuuden onnistumista. Onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin, että ihmiset tulevat tilaisuuteen paikalle ja muodostavat positiivisen käsityksen ehdokkaasta ja puolueesta sen perusteella. Tämä tarkoittaa, että tilaisuutta pitää ennakkoon markkinoida ja siellä pitänee tarjota ihmisille jotain, että he viihtyvät. Vasta kun nämä minimitavoitteet on täytetty voidaan alkaa arvioimaan sitä saatiinko aikaan niitä asenne- ja käyttäytymismuutoksia mitä tilaisuudella haettiin.

PS. Jos haluat kuulla lisää tehokkaiden tapahtumien järjestämisestä, tapahtumien tavoitteista ja mittareista, osallistu koulutukseen 8.5.2015 Helsingissä. Lisätietoja saat tästä.