Asiakaslehti investointina
Monet yritykset julkaisevat asiakaslehtiä. Näistä isoimpia
ovat esimerkiksi kuluttajille suunnatut K-ryhmän Pirkka ja S-ryhmän Yhteishyvä.
Matti Lintulahti esittelee blogissaan I.R.O:n tekemää tutkimusta asiakaslehdistä. Tutkimuksen mukaan kuluttajat pitävät paperista asiakaslehteä kaikkein
mieluisampana yritysten tekemän kommunikoinnin muotona. Asiakaslehtiä tehdään
kuluttajien lisäksi myös yritysasiakkaille. Asiakaslehden sisältö voi vaihdella
tiedon jakamisesta ja tuotteiden esittelystä, kohderyhmää kiinnostavan ja
hyödyttävän tiedon jakamiseen.
Millaisia tavoitteita asiakaslehdillä tyypillisesti on?
Usein asiakaslehden tavoitteena on asiakassuhteen vahvistaminen,
brändin kiillottaminen tai kiinnostuksen herättäminen yrityksen tuotteisiin. Asiakaslehden avulla voidaan nostaa ihmisten
tietoisuutta yrityksestä ja sen toiminnasta. Tavoitteena on saada sekä
potentiaaliset asiakkaat kiinnostumaan yrityksestä ja sen tuotteista, että
lujittaa jo olemassa olevien asiakkaiden
sidosta yritykseen. Asiakaslehdessä voidaan myös esitellä yrityksen tuotteita
ja toimintaa. Esittelemällä asiantuntemusta ja asiakascasejä voidaan vakuuttaa
asiakkaat osaamisesta ja laadusta. Asiakaslehti on myös hyvä
brändimarkkinoimisen väline, jossa voidaan tuoda esiin niitä tekijöitä, jotka
erottelevat yrityksen kilpailijoista. Hyvin tehtynä asiakaslehti nostaa
asiakkaan lojaalisuutta ja vähentää hänen aikeitaan vaihtaa kilpailijalle. Asiakaslehden
avulla voidaan ylläpitää asiakassuhdetta ja lujittaa sitä antamalla hyödyllistä
tietoa asiakkaalle. Olennaista kaikille näille tavoitteille on aikaansaada jokin
muutos verrattuna tilanteeseen, missä asiakaslehteä ei ole. Alla yhteenveto
tyypillisistä tavoitteista
Kuva 1
Tehokkaiden asiakaslehtien tavoitteita
Tavoitteiden asettaminen ohjaa toiminnan suunnittelua
Tavoitteiden miettiminen on olennaista siksi, että ne
ohjaavat toimintaa tuloksellisempaan suuntaan. On huomattavasti helpompaa
suunnitella lehteä ja muutakin markkinointia, kun on selvillä mikä on tärkeää.
Pohdinnassa voi käyttää apuna MIRA-TAVOITE
metodia:
Kuva 2
Asiakaslehden tehokkuuden parantaminen MIRA-TAVOITE metodin avulla
Kun muokkaa tavoitteita mitattaviksi, ne samalla
konkretisoituvat. Tämän jälkeen on helppo suunnitella sisältö sellaiseksi, että
tavoitteet toteutuvat.
Miten tutkia asiakaslehden kannattavuutta
Asiakaslehtien tekemiseen ja jakamiseen menee paljon aikaa,
rahaa ja vaivaa. Miten hyvin niiden tavoitteet toteutuvat? Puhtaasti musta-tuntuu-periaatteella
asiaa tarkastellessa voidaan päätyä monenlaisiin johtopäätöksiin. Esimerkiksi Katleena
Kortesuo tarkastelee omaa käyttäytymistään ja arvioi sen perusteella
railakkaassa kirjoituksessaan asiakaslehtien olevan turhaa rahanmenoa. Tämä ei kuitenkaan ole
koko totuus, sillä tutkimuksen otos (yksi henkilö) on melko pieni,
asiakaslehtiä on monenlaisia ja monet vaikutukset ovat alitajuisia, eikä
henkilö itse pysty niitä arvioimaan.
Asiakaslehtien vaikuttavuutta voidaan parhaiten tutkia
vertailemalla sellaisten asiakkaiden käyttäytymistä, kenelle lehti tulee ja
kenelle ei tule. Näiden asiakasryhmien tulisi olla identtiset ja riittävän
suuret. Käytännössä tämä ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista, sillä yleensä
asiakaslehti joko lähetään kaikille asiakkaille tai lähetetään vain
”paremmille” asiakkaille. Lisäksi käyttäytymistä pitäisi pystyä mittaamaan ja tarkkailemaan
ostokäyttäytymistä pitkällä aikavälillä.
Käytännössä ainoa vaihtoehto arvioida onko asiakaslehteen
sijoitettu rahasumma investointina kannattava on tehdä kyselytutkimus. Investoinnin
arvioiminen ilman tutkimuksen tekemistä olisi hankalaa, koska tyypillisesti
asiakaslehdillä on monenlaisia tavoitteita, kuten yllä jo lueteltiinkin. Miration Tehokas asiakaslehti- tutkimuksen suunnittelussa lähdetään liikkeelle siitä,
mitkä ovat asiakaslehdelle asetetut tavoitteet.
Asiakaslehti investointina
Tutkimuksen jälkeen investoinnin kannattavuutta voi pohtia
kun tietää minkä verran asiakaslehti auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Mietitään
esimerkiksi ostohalukkuutta. Kaikista ”ostohalukkaista” ostaa käytännössä jokin
tietty määrä, esimerkiksi 20%. Jos tutkimuksessa
saadaan selville, että asiakaslehti lisää kaksinkertaistaa ostohalukkuuden,
niin myös ostavien asiakkaiden määrä kaksinkertaistuu. Toisin sanoen ilman
asiakaslehteä ostohalukkaita on (esimerkiksi) 10kpl (0staa 2kpl) ja
asiakaslehden kanssa ostohalukkaita on 20 kpl (ostaa 4kpl). Kattaako
lisääntynyt myynti ja pitkänaikavälin asiakassuhteen tuotto-odotukset
asiakaslehden kustannukset? Mietitään toista tilannetta, missä asiakaslehden
tavoitteena on vain ja ainoastaan brändin kiillottaminen (perustuu joko dataan
tai uskomukseen siitä, että parantunut brändi lisää myyntiä pitkällä
aikavälillä). Jos tutkimuksessa saadaan selville, ettei asiakaslehti juurikaan
vaikuta brändimielikuvaan tai vaikuttaa ihan vähän, ei investointi tunnu
kovinkaan järkevältä. Yllä olevat
esimerkit koskevat tilannetta missä asiakaslehdelle on vain yksi tavoite.
Oikeasti asiakaslehdellä on toki muitakin tavoitteita ja analyysi on silloin
mutkikkaampi. Investoinnin kannattavuuden arviointi pähkinänkuoressa eri
vaiheissa:
Kuva 3
Asiakaslehti-investoinnin tuottavuuden arvioiminen
Kommentit
Lähetä kommentti